TEKSTI: Jaana Palanterä
Historiaa
Turvallisempi tila otettiin käsitteenä käyttöönYhdysvalloissa jo sotien aikana. Tuolloin turvallisempi tila oli oikea fyysinen tila, joiden avulla tehtaiden naispainotteinen työvoima saattoi parantaa työolojaan ja siten tuottavuutta. Turvallisemmassa tilassa yksittäinen työntekijä kykeni puhumaan rohkeasti itseään koskevista asioista joutumatta pelkäämään esimerkiksi työpaikanmenetystä tai kiusaamista.
1970-luvulla periaatteet otettiin käyttöön nais- ja vähemmistöliikkessä, joista pyrittiin tietoisesti luomaan yhteisöllisempiä ja turvallisempia. Erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä ei ollut tuolloin vielä paikkoja, joissa olisivoinut kokoontua turvallisesti ja joutumatta kokemaan syrjintää tai jopa vihaa.
Viime vuosina Suomessakin on yhä enenevissä määrin alettu puhua turvallisemmista tiloista ja monet yhdistykset ovat laatineet omat periaatteensa, joita noudatetaan heidän toiminnassaan ja tapahtumissaan. Tämän myötä on tullut tarve myös ns. häirintäyhdyshenkilöille, jotka ottavat vastaan ilmoitukset periaatteiden vastaisesta toiminnasta ja pyrkivät ratkomaan tilanteet paikan päällä välittömästi tilanteen tultua ilmi. Häirintäyhdyshenkilöille järjestetään myös koulutusta.
Suomessa turvallisemman tilan periaatteet ovat yleistyneet viimeisen viidentoista vuoden aikana. Turvallisemman tilan periaatteet ovat yhteisesti sovittuja menetelmiä, käytäntöjä ja toimintatapoja, jotka tukevat ihmisten osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja henkistä hyvinvointia. Niiden tavoitteena on antaa jokaiselle ihmiselle mahdollisuus osallistua ja saada kaikki tuntemaan olonsa tervetulleeksi riippumatta henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten sukupuolesta, etnisestä taustasta, seksuaalisesta suuntautumisesta, toimintakyvystä, kielestä tai yhteiskuntaluokasta.
Yleistä
Tässä yhteydessä turvallisemmalla tilalla viitataan turvallisuuden sosiaaliseen puoleen eli ihmisten asenteisiin ja vuorovaikutukseen. Sinänsä ei ole enää pelkästään kyse alkuaikojen fyysisestä tilasta vaan nyt käsite kattaa laajemman tilakäsityksen.
Miksi sitten puhumme nimenomaan turvallisemman tilan periaatteista emmekä turvallisen tilan periaatteista? Se johtuu yksinkertaisesti siitä, ettemme voi minkäänlaisilla säännöillä taata sitä, että tila olisi täysin turvallinen ihan jokaiselle eikä minkäänlaista syrjintää tapahtuisi. Voimme vain yrittää omalla toiminnallamme tehdä tilasta niin turvallisen kuin mahdollista.
Kun tällaiset periaatteet on laadittu, niitä tulee jokaisen myös noudattaa ja niihin tulee sitoutua. Jokainen meistä on vastuussa omista teoistaan, ja siten vaikuttaa osaltaan siihen, miten turvalliseksi muut osallistujat kokevat tilan.
Kun meillä on olemassa olevat säännöt ja periaatteet, pystymme myös puuttumaan ongelmatilanteisiin aktiivisesti sekä helpommin ja nopeammin. Kaikkein hankalimmissa tilanteissa oikea ratkaisu on ottaa yhteyttä poliisiin.
Turvallisemman tilan periaatteet voivat vaikuttaa monista itsestään selviltä ja normaaleilta käyttäytymismalleilta. Joukossamme on kuitenkin paljon ihmisiä, joille syrjintä voi olla arkipäivää, silloin tämänkaltaiset kirjoitetut säännöt voivat olla ratkaiseva tekijä kyseisen henkilön osallistumiselle ja mukaan saamiselle.
On myös tärkeä ymmärtää se, että meistä jokaisella on oma tuntemus siitä, minkä kokee loukkaavaksi. Loukatuksi tai syrjityksi olonsa tunteva tulee ottaa vakavasti, ja hänellä on oikeus kertoa kokemuksistaan esimerkiksi häirintäyhdyshenkilölle, jonka tehtävä on päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
Periaatteet elävät ajassa ja maailma muuttuu koko ajan. Siksi turvallisemman tilan periaatteita on hyvä tarkastella säännöllisin väliajoin, jotta niihin voidaan tehdä sopivat muutokset ja tarjota edelleen turvallisempi tila kaikille, minkä ansiosta kaikki voivat tuntea olonsa tervetulleiksi.
Lähteet:
Riikka Rajala: Turvallisemmassa tilassa – Voiko turvallisempi tila lisätä osallisuutta? Opinnäytetyö Humak 2021/2022
Helsingin kaupunki: Opas turvallisemman tilanperiaatteiden laatimiseen, 2021.
STM:n turvallisemman tilan periaatteet
• Kohtele toisia ystävällisesti, kunnioittavasti ja avoimin mielin. Kunnioita jokaisen erilaisuutta, mielipiteitä ja ihmisarvoa.
• Pyri omalla toiminnallasi ylläpitämään positiivista ilmapiiriä.
• Jos epähuomiossa loukkaat toista, pyydä aidosti anteeksi ja ota tapahtuneesta opiksesi.
• Älä tee oletuksia toisen sukupuolesta, kansallisuudesta, kielestä, uskonnosta, toimintakyvystä, seksuaalisesta suuntautumisesta, poliittisista näkemyksistä, taustoista tai mistään muusta vastaavasta ominaisuudesta.
• Älä myöskään tee oletuksia toisen etnisyyden, iän, ulkonäön, terveyden, toimintakyvyn tai muiden vastaavien ominaisuuksien pohjalta.
• Kiinnitä huomiota sanavalintoihisi. Älä käytä nolaavaa, halventavaa, stereotypisoivaa tai toiseuttavaa kieltä.
• Emme suvaitse syrjimistä, kiusaamista, vihapuhetta taikka rasistista, seksististä, ahdasmielistä, loukkaavaa, väkivaltaista tai uhkaavaa käytöstä.
• Jokaisella on oikeus omaan fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteensa.
• Ei tarkoittaa ei. Lopeta, jos toinen niin pyytää. Älä pakota ketään mihinkään. Jokaisella on oikeus poistua epämukavaksi kokemastaan tilanteesta.
• Kunnioita jokaisen oikeutta ottaa taukoja, poistua tai olla osallistumatta tiettyihin toimintoihin, äläkä kyseenalaista syitä tähän.
• Pyri huolehtimaan siitä, että kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Älä jyrää muiden mielipiteitä ja anna puheenvuoro. Kunnioita myös toisten yksityisyyttä ja käsittele arkoja aiheita kunnioittavasti.
• Pidä luottamukselliset asiat luottamuksellisina.
• Jos havaitset epäasiallista toimintaa, pyri puuttumaan siihen. Jos itse koet olosi uhatuksi, äläepäröi ilmoittaa asiasta STM:n henkilökunnalle tai tapahtuman järjestäjille.
• Mikäli tapahtumalla on erikseen valittu häirintäyhdyshenkilö, voit ilmoittaa tapahtuneestamyös hänelle suoraan paikan päällä. Häirintään tai ahdisteluun syyllistynyt henkilö voidaantarvittaessa poistaa välittömästi tapahtumapaikalta.
• Hätätilanteessa soita yleiseen hätänumeroon 112.
) 11.8. mennessä. Normaaliin tapaan nuotteja toimitetaan jälleen viikolla 35.
